Monissa kohdissa kirjaa viittaamme termiin
”Hallinnan arvostaminen”. Tavoiteasettelussamme hallinnalla ja niiden arvostamisella suuri merkitys, kuten myös arvioidessamme
hyökkäyksemme ja puolustuksemme onnistumista. Asian tärkeydestä johtuen
käsittelemme asiaa jo kirjan tässä vaiheessa.
Se miten paljon teemme pisteitä ei kuvaa hyökkäyksemme onnistumista.
Pelin tempotaso saattaa jättää meidät 50 pisteeseen, mutta silti voimme onnistua hyökkäyksessä hienosti.
Joissain otteluissa teemme 80 pistettä ja silti
epäonnistumme hyökkäyksessä. Se voi johtua ”run and gun” tyyppisestä pelistä.
Puolustuksen näkökulmasta on minua aina ärsyttänyt joukkueen nimeäminen
”puolustuksen mestariksi” vain sen vuoksi että heitä vastaan tehdään vähän
pisteitä. Usein miten on vähäkorinen ottelu enemmän kontrolloidun hyökkäyspelin
kuin eheän ja onnistuneen puolustuksen ansiota.
Arvioidaksemme tarkemmin hyökkäyksemme ja puolustuksemme tehokkuutta loimme
Lentovoimien apulaisvalmentajana ollessani Bob Spear’n alaisuudessa 1955
tilastollisen järjestelmän, josta ensiksi kirjoitettiin valmentaja Frank
McGuiren kirjassa ”Defensive Basketball”.
Hallinnan arvostaminen määräytyy siitä keskimääräisestä pisteiden määrästä,
jonka joukkue saavuttaa pallon jokaisesta hallinnasta. Täydellinen
hyökkäyspeli saattaisi olla 2,00 pistettä jokaisesta pallon hallintatilanteesta.
Täydellinen puolustuspelissä vastustajan hallinta on 0,00 (pisteittä). Se miten
hyvin selviydymme hyökkäyksestä määräytyy miten lähelle ihanne arviota 2,00
selviydymme per hallinta. Miten lähelle 0,00 per hallinta pidämme vastustajan,
kertoo taas puolustuksemme tehosta. Tavoitteemme on yltää 0,85 pistettä per
hallinta hyökkäyspäässä ja pitää vastustaja alle 0,75 per hallinta
puolustuspäässä.
Mistä muodostuu hallinta? Oletuksemme on, että joukkueella täytyy olla
häiriintymätön kontrolli koripallosta. Hallinta päättyy kun täydellistä
hallintaa ei enää ole. Kun suoritamme heiton ei meillä enää ole hallintaa,
vaikka saisimme hyökkäyslevypallon. Aloitamme tästä uuden pallon hallinnan
vaikka vastustajalla on ollut mahdollisuus saada pallo haltuunsa.
Myös kiistapallotilanne kuvaa tätä jatkuvaa hallintatilannetta. Hallitsemme
palloa, mutta kun vastustaja pakottaa kiistapalloon (ylösheitto) emme enää
hallitse palloa. Olemme siis menettäneet tilannehallinnan. Jos saamme pallon
ylösheitosta alkaa meillä uusi pallonhallinta.
Arvioidessani koripallojoukkuetta käytän kolmea eri peli osa aluetta: Hyökkäys,
Puolustus ja Levypallopeli. Ymmärrän että hyökkäyslevypallot kuuluvat
hyökkäykseen ja puolustuslevypallot puolustukseen, mutta pidän parempana
arvioida jokaista erikseen. Tapamme käyttää pallohallinnan tapaista arviota
tekee sen meille tehokkaaksi ja nopeaksi.
Keskiarvoiset pisteet jokaisesta pallohallinnastamme kertoo meille hyökkäyksemme
tehon. Keskiarvoiset pisteet jokaisesta vastustajan pallonhallinnasta kertoo
puolustuksemme tehon. Pallonhallintojen kokonaismäärä auttaa meitä
arvioidessamme levypallotehokkuutemme, vaikka se on muutettavissa kiistapallotilanteiksi.
Usein olen kuullut valmentajien kommentoivan miten heidän joukkueensa voittivat
vastustajan niin ja niin monella levypallolla. Nämä valmentajat yksinkertaisesti
lukivat tilastot ja laskivat yhteen levypallot per joukkue. Meidän mielestämme
levypallojen kokonaismäärä ei kerro levypallojen taitavuuserosta, enkä sen
vuoksi kiinnitä siihen mitään huomiota. Huomioikaan seuraava esimerkki:
Joukkue A:n heittoprosentti on 35% kaukoheitoissa ja 60 % vapaaheitoista ja vastaavasti
Joukkue B:n luvut ovat 56% ja 80%. On helppoa huomata, että Joukkue B on parempi
levypallojoukkue lukumääräisesti. Tosiseikka, että A heittää huonommin tuo
automaattisesti enemmän levypalloja A:n hyökkäyspäähän. Joukkue B taasen heitti
niin hyvin, että heidän hyökkäyspäässään on huomattavasti vähemmän irtopalloja
kahmittavaksi.
Levypallopelin suoritusta arvioitaessa on meille paljon tehokkaampi tapa verrata
hallintojen kokonaismääriä. Vaikka siihen sisältyisi 4-5 kiistapallotilannetta,
on niiden vaikutus vähäinen levypalloihin verrattuna.
Helpoin tapa päätyä joka joukkueen kokonaishallintoihin on laskea menetetyt hallinnat.
Useimmat joukkueet tilastoivat yritykset ja ohiheitot niin kentältä kuin
vapaaheitosta sekä tehdyt virheet. Nämä luvut yhdistettynä pallon menetyksiin
muodostavat ne tärkeät luvut, joista päättelemme pallon tilanne hallinnan.
Lisäksi huomioimme vain se miten monta kertaa olemme vapaaheittoviivalla.
Pallo voidaan menettää ilman heittoa, ohi syötöllä, itse möhlimällä, hyökkäyspään
rikkeellä, hyökkääjän virheellä (ei heittoa) tai kun pakotetaan kiistapalloon.
Siis laske yhteen heittoyritykset, vastustajan puolustusvirheet ja pallon
menetykset ja päädyt pallonhallinnan kokonaismäärään. Pallonhallinnan
kokomaismäärä sitten jaetaan pisteiden kokonaismäärällä ja saamme haluamme luvut
Jokaisesta pelistä teemme seuraavanlaisen taulukon:
